Kaukolämmöstä lämpöpumppuun (Osa 1) – ennakko-odotuksia

Tämä on ensimmäinen osa juttusarjasta “kaukolämmöstä lämpöpumppuun”. Tähän mennessä on julkaistu seuraavat kirjoitukset:


Tämä on ensimmäinen osa aiheesta, josta tarkoituksenani on julkaista kirjoitus noin kerran kuukaudessa kesään 2022 asti. Kirjoitukset käsittelevät siirtymistä kaukolämmöstä ilmavesilämpöpumppuun ja myöhemmin kokemuksista sen käytöstä.


Asumme Helsingissä 2000-luvun vaihteessa valmistuneessa pienehkössä (127 neliötä) omakotitalossa. Koko talossa on vesikiertoinen lattialämmitys. Käytössä on ollut alkuperäinen kaukolämpökeskus, jolla on nyt siis ikää noin 20 vuotta. Tuosta on jo hajonnut muutama komponentti, joten olen alkanut varautua koko ratkaisun uusimiseen. Kaukolämpöpaketin uusiminen maksanee noin 6000-9000 €.

Helen on ollut pitkään hyvässä asemassa, koska on päässyt tuottamaan hybridilaitoksissa kohtalaisen hyvällä hyötysuhteella rinnakkain lämpöä ja sähköä. Sittemmin ilmastonmuutoksen ja siitä seuranneiden muutosten myötä kivihiileen ja maakaasuun nojannut (kirjoitushetkellä noin 90%) tuotanto on muodostunut ongelmaksi. Ongelman laajuudesta kertovat seuraavat esimerkit:

  • Helsinki järjesti ideakilpailun tulevaisuuden lämmöntuotannon kehittämiseksi. Jaossa oli miljoona euroa palkintorahaa.
  • Vuoden 2020 lopussa Helen ennusti kaukolämmön hintojen nousevan 2021 syksynä noin 67,03 €/MWh tasolle. Todellisuudessa hinnaksi tuli 82,60 €/MWh. Julkisuudessa Helen totesi, että hintoja nostettiin 29,9%, kun tarve olisi ollut noin 50%.
  • Meidän vuoden 2020 toteutunut kokonaislaskutus oli 1576 € ja kulutus 15 MWh. Lasku jakautuu toki vesivirtaan ja energiaan, mutta kun huomioidaan molemmat, muodostuu kuluksi 0,105 €/kWh. Vastaavasti sähkön osalta vuoden 2020 kokonaislaskutus oli 1239 € ja kulutus 9,5 MWh, joista toteutuneeksi hinnaksi 0,13 €/kWh. Molempien energiamuotojen kustannustaso on selvässä nousussa, mutta näyttää kohtuulliselle arvioida, että ollaan pian tilanteessa, jossa suora kaukolämpö on yhtä kallis, kuin suora sähkölämmitys!
  • Helen on myös alkanut laskuttaa asiakkaitaan sopimusvesivirran korotuksilla. Omakotitalon kannalta tilanne on ongelmallinen, koska toisin kun taloyhtiössä, saman liittymän piirissä ei ole muita käyttäjiä, joiden kanssa luonnollinen vuorottelu tasaisi kulutushuippuja. Usein kaukolämmön eduksi on katsottu myös se, että lämminvesivaraajaan ei tarvitse investoida, eikä sille etenkään tarvitse varata tilaa. Nyt tämä perusolettama kääntyy päälaelleen, kun vesivirtaamaa on ruvettu tarkastelemaan jopa tuntitasolla.

Edellä mainituista asioista on käsitykseni mukaan vireillä useita valituksia kuluttajariitalautakuntaan ja ilmeisesti myös kilpailuviranomainen tarkastelee tilannetta. Näiden lähtökohtien myötä harkitsin seuraavia vaihtoehtoja ja tein niihin liittyen seuraavanlaisia havaintoja:

  1. Kaukolämpöpaketin uusiminen
  2. Ilmavesilämpöpumppu (VILP)
    • Kustannus noin +4000 € vaihtoehtoon 1 verrattuna
    • Säästö ulkoisen energiatarpeen osalta ~50%
  3. Maalämpö
    • Kustannus noin +5000 € vaihtoehtoon 2 verrattuna
    • Säästö ulkoisen energiatarpeen osalta ~75%

Lämpöpumput vähentävät ulkoisen energian tarvetta (tässä siis sähköä). Näin ollen niillä toteutetun lämmityksen käyttökustannukset ovat vähemmän riippuvaisia energian hinnasta. Maalämpö oli ehdottomasti oma suosikki lähtötilanteessa.

Äkkiseltään näyttäisi sille, että VILP tulee kaukolämpöä edullisemmaksi noin 5 vuoden kuluttua. Jos tarkastellaan yli 10 vuoden aikajaksoa, olisi maalämpö edullisin. Energiamarkkina on tällä hetkellä niin epävakaa, että luotettavaa laskelmaa tulevaisuuteen on vaikeaa tehdä. Laskelman voi kääntää suuntaan tai toiseen riippuen siitä paljonko huomioi kaukolämmön laitteiden uusimistarvetta tai investoinnin rahoituskustannuksia. Myös erilaiset tukijärjestelmät ja verovähennykset tekevät laskelmasta monimutkaisemman.

Minulla pohjalla on tuo oletettu noin 8000 € kulu kaukolämpöpaketin käyttöiän päättymisen myötä. Lisäksi Helen laskuttaa kaukolämmön irtisanomisesta nykyisen hinnaston mukaan 5370 €. Meillä on myös Helsinkiläiseen tapaan varsin ahdas tontti ja kaukolämmön jäljiltä erittäin pieni tekninen tila. Helsingin rakennusvalvonta on lisäksi kohtalaisen ruuhkautunut. Päädyin lopulta valitsemaan VILPin seuraavilla perusteilla:

  • Kohtalainen vähennys energiantarpeeseen
  • Kohtalainen investointikustannus
  • Ei vaadi lupakäsittelyä
  • Saimme suunniteltua tilaan sopivan paketin ilman muun tekniikan siirtelyä
  • Kivihiileen ja maakaasuun verrattuna ympäristöystävällisempi tapa lämmittää koti ja samalla parempi kustannustason ennustettavuus

Päätös on nyt tehty, kaukolämpö irtisanottu ja VILP tilattu. Lämmitysmuodon pitäisi vaihtua vielä ennen vuoden vaihtumista. Seuraavissa kirjoituksissa tulen kertomaan miten vaihto sujui ja päivittämään kuukausittain kokemuksia ja toteutuneita kustannuksia kesään asti. Järjestelmään on tarkoituksena toteuttaa historiatietoa tallentava seuranta kulutuksen osalta, sekä kuormanhallinta sähkönkäytön osalta. Aika näyttää millainen päätös tuli tehtyä.

Jään jännityksellä odottamaan asennusta! Helenille myös kiitos siitä, että ovat alkaneet reagoida tilanteeseen. Aiempi suunnitelma kivihiililaitosten lakkauttamisesta vuoteen 2030 mennessä on saanut aika tavalla uutta vauhtia, nyt tavoite on sulkea sekä Hanasaaren, että Salmisaaren laitokset kevääseen 2024 mennessä.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.